X polvi Lehijärven rantaa ja Wanantaan Tanttalaa -hakkapeliittojen jälkeen

X POLVI

512.1. N.N. Löflund *n.1686

oo

512.2.

L: 256.1. Joh. (Juho) Löflund *1716 +20.12. 1795 (afsked dragon,79v) Kalvola, Kutila, Tyry

Kutilan kartanon rakuuna

512.3 (Nimi ehkä Gustaf )Ambrosius s. 1671 +9.5.1750 Kalvola, Kutila (ja Kaarina?)

oo

512.4

L.

256.2. Beata Gustafsdr. (36.) (42) /Beata Ambrosiuksentr. *1713 +3.12.1775 Kalvola Kutila (Vanhuuteen, 62v[1])

512. 113

oo

512:114

L:

256.57 Kustaa Janakkalan Danzalasta eli Tanttalasta *n. v. 1738

512.115 Matti * n. 1708 Janakkala Wanantaka?

oo

512.116

L:

256.58 Anna Matintr. *1738 [2]Janakkala Wanantaka, elää n. 1810 leskenä tyttärensä luona Tanttalassa

512.65 Clemett/Klemetti Krachtila *n. 1680

oo 1717

512.66. Anna Güstavsd. /Kustaantr. *n.1680-90

Lapset:

256.33 Eric Krachtila *1718

Maria *1724

Johan *1728

Gustav(?) *1729

Henric *1731

Krachtilan talosta kerrotaan Hattulan historiassa mm. 1445 Paul Krachtila oli 1445 Lehijärven käräjillä lautamiehenä.

Eräs Jaakko Antinpoika >Klemetti Jaakonpoika oli ratsumies ja sittemmin Hattulan kihlakunnan vouti. Oli Mikkolan ja Krachtilan talon isäntänä ainakin 1587-1606-1612. Tämä saattaisi olla isoisä tai iso-isoisä 512.65 Klemetti Krachtilalle (??).

XI

1024.1

oo

1024.2

1024. 129 N.N. Krachtila Hattula n.1650

oo

1024. 130

L: 512.65 Clemett/Klemetti Krachtila *n. 1680

1024.131 Güstav ? n 1650 Hattula

oo

1024.132

512.66. Anna Güstavsd. /Kustaantr. *n.1680-90

---

[1] E:n tieto,24.4.1997, Ambrosius oli myös ”rikroolin” kartanon rakuuna. Oliko hän siis Gustav Ambrosius???)

[2] TK 240

IX polvi: Kartanon rakuuna, kalastajia, sekä torppareita sekä talon isäntiäkin.

IX POLVI

Kutilan kartanon rakuuna (Cutila Drag) asui ”Rikrooli” eli sotaneuvos Ögnelodhin Ambrosius rakuunan torpassa[1] E:n mukaan rakuuna oli kahdesti naimisissa. Juhon ja Kristiinan syntymäpaikka Harju näytää olleen välillä suutarinlastenkin turvana alkuvuosina –61-66 ja vuosina

-72-87.

256.1. Joh. (Juho) Löflund *1716 +20.12. 1795 (afsked dragon,79v eli entinen rakuuna)

oo

256.2. Beata Gustafsdr. (36.) (42) /Beata Ambrosiuksentr. *1713 +3.12.1775 Kalvola Kutila (Vanhuuteen, 62v[2])

oo Kristiina Juhontr. Lokalahti (Lokalax) *1727 Kalvola Kutila +22.5.1805 Kutila Harjuoo

Lapset:

1. Suutari Anders /Antti 1740 Kalvola Kutila, Harju +1.4.1806 Kalvola Kutila Vätälä (67v) oo 1.11.1765 Kutilan Harjussa, oo 1.11.1765 Kalvola, Kutila Harjussa, vmo. Liisa Simontr. 1741 +9.11. 1790 (49v) Kaarnavalkamassa

Andersin ja Liisan lapset olivat: keskoslapsi +1761, Beata *30.7.1766 (läht. 1783, av.1784 Kutilan Karille>Ylhäiset, W.I. Alhainen KS. Järvenpäät), Maria Christina *13.2. 1769 +29.9.1774, Salomon *14.9.1772 Harjussa, Johan *1775 Harjussa +16.6.1782 (7v), Ulrika 5.2.1778 Kaarnavalkama +22.7.1787 (9v Harju), Lisa/Caisa? *11. 8. 1781Kaarnavalkama +23.7.1787 Harju (6v)

2. Matts Löflund *14.2.1742 *9.3.1783 Hattula Pelkola. Sotilas-Matti kuoli tapaturmaisesti hevosella 41v)

Kalvolan kastetuissa on merkintä värvätty sotilas Matthias Löflundin ja vmo Lisa Sigfredsdr.:in *1745 Rimminpää Hakarissa, lapsi Johannes (Löflund)*19.5.1776 Kalvolan Kutilan Harjussa on vanhan rakuunan lapsenlapsi. Muita lapsia: Beata *12.12.1769 Harjussa ja Maria *23.6.1782 Harjussa, joka jäi siis isättömäksi alle vuoden vanhana.

3. Seppä 128.1. Johan Johanss. eli Juho Juhonp. Löflund *?4 1745 +9.9.1816 (71v, 5kk, surmattu) Moni Kutilassa (Lamminpäät mukaan lukien) on sukua Kaarnavalkaman sepälle Juho Löflundille.

oo 18.12.1768 Kalvola Kutila

Kaisa Simontr. *7.11.1743 *1824 Kalvola

4. Hedvig *7.8.1748 oo Simo Kustaanp. n. *1748 Kutila

5. Beata I *12.4.1750 Kalvola Kutila + 12.4.1750 Kalvola Kutila

6. Beata *12.4.1751 +23.10.1871

7. Maria *21.3.1755 oo Heikki Matinp. *1755 Kalvola Niemi

Marian ja Heikin lapsia olivat Hedvig *13.6.1780 Kaarnavalkama, Beata *1783 Kutila, Kaisa

*1786, Hedvig *16.5.1790 Sääksniemi, Kristiina *4.5.1793 Kutila, Anna *1796 Kutila

Pentti Heikkiseltä saan jatkoa suutari Anders Löflundin tytär Beatalle * 30.7.1766, joka avioituu 4.11.1784 Tuomas Yrjönpojalle *1760 Kalvola Kutila Kari.

Heillä pka Taavetti Tuomaanpoika *24.12.1789 Kalvolan Kutilan Kari oo Kristiina Jaakontr. 16.7 1789 Kalvolan Korkeemäessä

Heillä Lapsi Juho Taavetinpoika* 20.9.1823, joka tuli vävyksi Ylhäisiin oo Henriikka Loviisa Eerontr *2.6.1833 Kalvolan Kotavehmaalla, joka oli edellä kerrotun ”vanhan Iisakin” sisar.

Heillä Poika Aaron Juhonp. Ylhäinen.

Lisäksi vanhan Juho Löflund-rakuunan luona asuivat kalastaja Simon ja Anna Kustaantr. Andersin Liisa Simontr. lienee siis kalastajan tr., samoin kuin Juhon Kaisa.

128.25 Yrjö *n.1709

oo

128.26

L: Kutilan Tyryn (Sillanpään) torppari, vävy torpassa vuodesta 1778.

128.13 Matti Yrjönp. *1749

Kalvolan Kutilan Tyryn (Sillanpään) torppari,

256.27 ? *n. 1704

oo

256.28

L:

128.14 Anna *1734

Hattulan Lehijärven Saralan eli Krachtilan talon isäntä

256.33 Eric Clemetts Krachtila/Erkki Sarala *1718 +1766(?)

oo n1741

Maria (GTTNI)*1717

L:

Eric *24.11.1742

128.17 Jaakko *1747

Mikko*1749

Maria *

256.57 Kustaa Janakkalan Danzalasta eli Tanttalasta *n. v. 1738

oo

256.58 Anna Matintr. *1738 [3]Janakkala Wanantaka, elää n. 1810 leskenä tyttärensä luona Tanttalassa

L:

128.29. Kustaa Kustaanp. *3.11.1772 rupeaa Tanttalan Mikkolan torppariksi +1814 Wanantaka (42v)

oo Maija Yrjöntr. *1770 Janakkala Wanantaka

Regina Kustaantr. .8.1775 oo vävy Juho Yrjönp. *10.4.1777 L: Juho *1799, Josef Juhonp. *1804,

Kustaa Juhonp. *1807 ja Wilhelm *1.11.1810

On hyvin mahdollista, että sisarukset ovat veljesten kanssa aviossa: Kustaa Maija Yrjöntyttären kanssa ja Regina Juho Yrjönpojan kanssa.

---

[1] Kalvola RK 1753 33.-39- v. 1747-64

[2] E:n tieto on,24.4.1997, Ambrosius oli myös ”rikroolin” kartanon rakuuna. Oliko hän siis Gustav Ambrosius???)

[3] TK 240

VIII POLVI nykypäivästä, käsityöläisiä: Kutilan seppä Löflunf ja veljensä suutari Anders

VIII POLVI

Kutilan seppä, v. 1776 Kalvolan pitäjänmestari

128.1. Johan Johanss. eli Juho Juhonp. Löflund *?/4 1745 +9.9.1816 (71v, surmattu)

oo oo 18.12.1768 Kalvola Kutila

128.2. Caisa Simondr. eli Kaisa Simontr. *7.11.1743 *1824 Kalvola

Varmaankin Simon-kalastajan tr. joka asui samassa vanhan seppä Juhon torpassa.

L:

1. Emmanuel *30.4.1769 Harjussa oo Maria Eriksdr *3.1.1765 Kalvola Kutila Soramäki

2. Carl/Kalle myöh. Lundgren*19.7.1772 Kutila Harjumuutto +1786

3. 64. 1. Kangaanpää A.M. Skomakaren /suutari Friedric eli Fredrik Johansson (Löflund)

*24.5.1775 +23.5.1838 Kalvola,Kutila, Mäkelä> Lamminpäät

4. Eric Johan *14.3.1776 Harju +19.1. 1858 Karnawalkamassa, jatkoi sepän töitä oo Sara Sofia Juhontr. *1776 Tyrväntö +13.1.1854 Kaarnavalkama >torppari Kaarnavalkamassa Eric Johan Löflund (nuorempi) *16.6.1817oo Sara Sofia Palmgren *1776 Tyrväntö +13.1.1854 Kalvola Kutila Kaarnavalkama > Johan Erland (Löflund) 13.6.1848

5. Elias *14.2.1778 Kaarnavalkama +16.2.1778

6. Gustaf *8.1.1783, adm.1.-98

Sepän torppa perustettiin 1755 Karnawalkamaan Äimäjärven Ihalahden rannalle. Naapurissa oli suutariveli Andersin torppa per. 1771.

Kutilan Kujanpään uudistorpan torppari V. 1810-

Kalvola, Orjanhirsi rakuuna

128.3. Nils Lustig *1729 +13.9.1790 (61v)

oo

128.4. Maria Hind.dr *1734 +4.7.1787(53v)

L: 64.2. rakuunan tytär Anna Nilsdr. (Höglund) *30.7.1765 Kalvola Orjanhirsi Hukari+

29.1.1838 Mäenpää

Anna Lisa ?

Isaac *1774?

Entisaikaan näillä main useimmat olivat vain jonkun tyttäriä tai poikia isänsä mukaan. Käsityöläisillä, kuten seppä Löflundilla ja sotilailla kuten tämä Nils oli kuitenkin sukunimet. Sotilaan nimi kuvasi häntä jollakin tapaa, mistä voimme päätelle, että tämä Lustig oli varmaankin hyvä juttujen kertoja.

Kuttis Kulju torparen (v. 1774 alkaen)

128.5. Jacob Anderss. (Jaakko Antinp.) *1747 +10.3.1817

oo 29.12.1771 Kalvola

128.6. Caisa Johansd. *27.7.1748 Kalvola, Kutila Kulju

L: Johan *1775

Anders *6.4.1776 +21.7.1783

64.3. Gustaf *12.6.1778, jää Kuljuun torppariksi. oo Maria *2.12.1774 Kalvola

Eric *1784

Maria *1788

Beata *1792

128.7. Simo

oo

128.8

L: 64.4. Maria Simontr. 7.12.1774 Kalvola oo Kustaa Kuljusta *1778

Kirjassa Hämeen käräjät II toim. Jukka Peltovirta. Hämeen heimoliitto. Karisto Oy Hämeenlinna 2001

s. 108- Agronomi Esko Sädevirta kuvailee Pietilän naapurin, Taljalan Perttulan, mummonsa kotitalon, vaiheita ja henkilöitä. Hän kertoo mm. että Perttula tavataan aikakirjoissa ensimmäisen kerran v. 1544. Taljalan muista taloista mainittakoon jonkin verran aikaisemmin ilmestyneet talot: Kirviä 1496, Pietilä ja Tajanen 1507, Sipilä ja Loistila sekä Seppälä 1494. Pietilä sijaitsi Perttulan ratsutilan kohdalla, Taljalan kylätien toisella puolella. Väkeä, etenkin sotilaita kulki kylällä, sillä em. Sipilä toimi Uudenmaan ja Hämeen läänin ratsuväkirykmentin Sääksmäen komppanian vääpelin virkatalona. Em. Perttula tuli v. 1634 lietolaisen Sigfridus Nicolai Kaskaan(ent. Wijnaparta) ostamana hänen pappissukunsa haltuun. Hän oli Kappalainen Kalvolassa, joka tuolloin oli Hattulan kappeliseurakunta. Kalvolasta tuli itsenäinen seurakunta v. 1660, jolloin Kaskas nimitettiin kirkkoherraksi v. 1661. Vasta 1674 löydettiin Keikkalan kylästä erityisesti Kalvolan pappilalle varattu sotalaitoksen veroista vapaa tila.

1730 Perttulan talon ostaa Akaan, Sääksmäen ja Kalvolan nimismies Anders Steckelborg. Urjalan historian mukaan hän olisi ollut myös 1723 Urjalan nimismiehenä.

Sädevirta kertoo, kuinka 1757 päätettiin liittyä ns. seitsenvuotiseen eli Pommerin sotaan Preussia vastaan. Sinne lähtivät myös Sääksmäen komppanian rakuunat Kutilan Juho Löflund ja Thomas Hwitsten, Niemen Matts Ekenbom, Kutisten Samuel Wråman jne. (s.133). Vuonna 1836 syytinkipapereista ilmenee, että Taljalassa viljeltiin perunaa, joka tuon sodan seurauksena kerrotaan tulleen suomeen Suomen Talousseuran myötävaikutuksella.

v. 1775 kuningas Kustaa III tuli Hämeenlinnaan, Poltinaholle ja tarkasti siellä Sääksmäen sekä ylisen ja alisen Hollolan komppaniat 18.6. ja kiitti joukkoja suomenkielellä. Toisen kerran kuningas saapui Parolaan kesällä 1783. s. 136. (Nykyisen 3-tien reunamalla, Kalvolan ja Valkeakosken rajan tienoilla on vanha rajakivi, jota myös Kuninkaan kiveksi kutsutaan. Kalvolan kohdalla on vielä jäänteitä ns. Selkätiestä, joka oli ikivanha kulkureitti Vanajan etelärantoja kohti Hämeenlinnaa.)

Taljalan Perttulan torppia olivat Kivisilta, Kavala (Äimäjärven etelärannalla, josta
kuljettiin Saviniemeen, Kaaronoja ja Mikkola n. v. 1770 (Ohtisilla) Järvenpää Kotkajärvellä ja Leinamonjärven rannalla Davidin puolikkaaseen kuulunut Kirkkokallio. 1800-luvulla Perttula tuli Niemen kartanon omistukseen, jolloin syntyi joukko torppia mm. Vehkojan Eerola, Heikkilä ja Jaakkola.

Heikki Tarpeenniemi on syntyisin Kalvolan Pietilästä (Karisalmi) ja tulee lesken 3. puolisoksi Kalvolan Tarpeenniemeen. Pojat Antti, Kalle ja Kustaa syntyvät sitten vielä Tarpeenniemessä vuosina 1799-1804.

http://www.vlk.fi/hkunta/karisalm/pirttiko.htm

Lampuodin poika Kalvolan Sääksniemestä, lampuoti Taljalan Pietilässä Niemen kartanon torppari.

128.9 Heikki Erkinpoika Pietilä *1740 Kalvola Sääksniemi +5.3.1800 Kalvola Niemi Pirttikoski.

oo 1.11.1768

128.10. Maria Jaakontr. *1745 Kalvola Niemi.

L. 1. Antti Heikinp. Pirttikoski *12.10.1770 >Anna Antintr.*1796 oo Heikki Juhonp. Sillanpää *1796

>Sillanpäät, Kujanpäät, Lamalat , Anna-Liisa Heikintr. oo Kalle Aataminp. Akaasta >

2. 64.5 Heikki Heikinpoika Tarpeenniemi *10.7.1773 +1825 Kalvola Niemi >Lammintaustat,

Lamminpäät…

3. Kalle Heikinp. Pirttikoski *19.8.1776 +1776

4. Kristiina Heikintr. Tarpeenniemi *15.6.1778 Kalvola Niemi

5. Aatami Heikinp. Rimmi *17.9.1781 Kalvola Niemi

6. Ulrika Heikintr. Pirttikoski *29.8.1785 Kalvola Niemi

7. Kalle Heikinp. Pirttikoski *14.9.1789 Kalvola Niemi

Tiedot Heikki Erkinpojan jälkipolvista ja Antista, löytyvät netistä, sivulta

http://www.vlk.fi/hkunta/karisalm/pirttiko.htm#Taulu%202

128.11. Eric *Akaa

oo

128.12

L: 64.6. Kaisa Ericsdr 23.2.1762 Akaa +24.12.1837 (75v) oo Heikki Heikinp. *1773

Kutilan Tyryn (Sillanpään) torppari, vävy torpassa vuodesta 1778.

128.13 Matti Yrjönp. *1730

oo

128.14 Anna *1734 Kalvola

L:

Lisa *2.3.1760 ooMatts Jahninpka, vävy *1749 Kalvola

Maria *7.5.1766

Beata *3.8.1763/79

Esaias *8.3.1773

Kutilan Tyryn torppan vävy

64.7. Adam Mattson *18.12.1782 oo Kaisa Erikitr. *15.1.1781Hattulassa +Kalvola, Kutila, Tyry.

Heillä lapset:

1. Heikki *1808 oo Ulla Pietarintr. Hattulasta > Wilhelmiina *1839 ja Ulla

Heikintr. *17.9.1842 +18.5.1908 Kutila oo 21.5.1863 Kalvola Iisakin veli Sillanpäästä, Carl

Gustafsson Löflund *6.1.1842 Kalvola Kankaanpää , +19.1.1908

>Lehtonen, Tyry, Koskinen, Lehto/Huhtamo,Rantanen, Tamminen, Tyry, Koskinen, Valkaman Hulda oo Kalle V.

2. Maria 1810 Tyryllä oo Kalle Heikinpka Tarpeenniemi *16.10.1800 Tarpeenniemessä.

Heillä tr. Eva Elisabeth *21.8.1835 Tarpeenniemessä oo Kustaa Adolfinpka Aholan

Lammintaustasta kanssa *1838 >Ida, Kustaa Ahola, Eva Ahola, Serafia oo Heikki

Tammisaloja, Hurmeita, Honkasaloja, Ekholmeja, Kustaa Kulju ja Matilda Lahtinen.

Evan veli Kalle Kallenpoika jäi pitämään Tarpeenniemeä oo Katariina *Punkalaitumella

Johan *7.5.1786 Tyryllä

Maria *7.5.1790

Liisa *18.12.1794 Kalvola Kutila Tyry

Johan Löflund, toinen vävy asui jonkin aikaa Harjussa Kutilassa.

128.15 Eric

oo

128.16

64.8. Kaisa Ericsdr 15.1.1781 Hattula oo Tyryn torppari Adam Matinp. 1782 Kalvola

Lehijärven luoteisrannalla, Ihaniemen muinaisilla asuinpaikoilla asuivat

Hattula, Tenhoila Krachtilan isäntä (Sarala 426/P.291)

128.17 Jacob Ersson Krachtila /Jaakko Sarala *1747

oo

128.18 Anna Johansdr. /Juhontr. *1.10.1753 + .8.1790

L: 64.9. Eric Jacobson Krachtila *4.5.1778 /1776?! oo Kristiina Samuelintr. *1771

Michel *19.9.1780

Beata*2.12.1783

Maria *18.2.1787

Johan *1790

128.19 Samuel

oo

128.20

L: 64.10 Christina Samuelsdr (45) *1771 Hattulaoo Eric Krachtila *1778 Hattula

128.21 Michel *Janakkala?

oo

128.22

L: 64.11. Isaac Michson *16.12.1777 Janakkala muuttaa Sääksmäelle.

128.23 Henrik

oo

128.24

L: 64.12. Maria Henriksdr *24.8.1775 Sääksmäki Sillantaka Heikkilän torppa?ooIsaac *1777 Janakkala

128.25 ??

oo

128.26 ??

L:

128.27 Eric

oo

128.28

L: 64.19

64.14. Ulrica Ericsdr *29.3.1802 Janakkala oo Josef Tanttalan Mikkolasta *1799

Kernaalan Säterin Danzalan eli Tanttalan Mikkolan torppari (1813 RK s.502 Wanantaka Danzala)

128.29 Gustaf Gustafson (Kustaa Kustaanp.) *3.11.1772 + 20. 4.1814 (42v) Janakkala Wanantaka

oo

128.30 Maria Jöransdr./Maija Yrjöntr. *28.3.1770 (Erkki 18. 3.?)

L:

Kustaa Kustaanp. *28.7.1795

Maria *27.1. 1797

64.15. Josef Gustafss.*26.7.1799 Janakkala Tanttalan Mikkolan torpp.

Ulrica *1803

Eric Johan *10.9.1805

Wilhelm * 12.6.1810 Tanttalan Syvänojan torpp.

VII POLVI Sääksmäeltä, Hausjärveltä ja Janakkalasta Kalvolan sydänmaille

VII

Kutilan Kujanpään uudistorpan torppari V. 1810-

64. 1. Kangaanpää A.M. Skomakaren /suutari Friedric eli Fredrik Johansson (Löflund) *24.5.1775 +23.5.1838 Kalvola

oo 26.6.1803 Orjanhirsi, Hukari

64.2. rakuunan tytär Anna Nilsdr. (Höglund) *30.7.1765 Kalvola Orjanhirsi Hukari+ 29.1.1838 Kalvola, Mäenpää eli Mäkelä

L:

Anna Stina *25.3.1804

32. 1. Gustaf Fredrikss. Löflund *11.9.1805 Hattula+24.2.1864 Sillanpää

Caisa Lisa *29.10.1807 +13.7.1814

Beata *30.4.1810 +14.7.1814

Annan oä poika Juho asui Orjanhirressä äitinsä kanssa 1787-1788.

Kutilan Kuljun torppari (RK 1820, torppa 11)

64.3. Gustav Jacobsson/ Kustaa Jaakonp. Kuljusta *18.6. 1778 +10.4.1845 Kalvola (67v, vanh.)

oo 1.11.1801

64.4. Maria Simontr. *7.12.1774 Kalvola +21.1.1866 (Erkin mukaan +13.8.1847!)

L:

1. Kalle *12.8.1802 muutti Aholan torppaan Murhalammin lähelle. oo 26.12.1832 Ulla Ericintr. Mäkelästä *7.2.1809 Kaarnavalkamassa.

1 Eva Christina Kallentr. *13.3.1833

2. Ulrica *1835

3. Kustaa *1837 oo Liisa Kustaantr. *1847 +1922 Kalvola

4. Kalle *1839 +1918 Kalvola Riutta ooAurora Susanna * 9.8.1855 Kalvola, Niemi, Kaaro

+1929 Kalvola Ahlajärvi

5. Heikki *1849

6. Eric Johan *1851

7. Wilhelmiina *1854

8. Serafia *1854 (kaksonen)

9. Josefina 16.7.1856

2. 32. 2. Beata Kustaantr. *17.10.1809 oo Kustaa Fredrikinp. *1805 Hattula

3. Gustafva *26.10.1814 oo Kustaa Aataminp.*1814 Tyryllä, asuvat Huhtamoa

4. Anna *28.4.1806

Kalle Ahola *1802 oo Karnavalkaman sepän Erkki Juhonp. tyttären Ullan kanssa *7.2.1809

Kallen ja Ullan lapsia:

Eva Stina *1833, Ulla *1835, Kustaa *1837 pso Liisa Kustaantr *1847, Wilhelmiina *1844, Heikki *1846, Erkki Juho *1851, Heikki II *1849, Kalle *1839, Wilhelmiina III,Serafia 30/31 8.1854

Kalle ja Ulla olivat Kallen sisaren Beatan pojan, 16.1. Iisakki Kustaanpojan kummit.

1870 tapahtui vaihto: Kuljut muuttivat Aholaan ja Aholat Kuljuun.

Tarpeenniemen isäntä Kalvolan Kutilasta

64.5. Heikki Heikinpoika *10.3.1773 +1825 (52v)

oo

64.6. Kaisa Ericsdr *23.2.1762 Akaa +24.12.1837 (75v)

Lapset:

Anna *5.8.1784

Michael Henrig *23.9.1787

32. 3. Kalle Heikinp. 16.10.1800

Beata *9.10.1796

Gustaf *3.6.1804

Heikki-isännän kuoltua Tarpeenniemestä tuli Kutilan torppa[1]

Kuttis Tyry eli Kutilan Tyryn torpparin poika

64.7. Adam Mattson *18.12.1782

oo

64.8. Kaisa Ericsdr *15.1.1781 Hattula +1848 (67v)

L:

Henric *1808

32. 4. Maria Aatamintr. 20.3. 1810

Johan *31.12.1811

Ulrica *17.12.1815

Adam *13.9.1818

Lisa *25.1.1821 k. Sääksmäki

Gustaf *5.2.1814 +4.10.1867 Kalvola Huhtamo oo Gustava Kustaantr. *1814 Kutila Kulju, muuttavat Huhtamoon

Carl *25.7.1821 ? +4.3.1824

Hattula, Tenhoila Krachtilan isäntä (Sarala 426)

64.9. Eric Jacobson Krachtila *4.5.1778

oo

64.10 Christina Samuelsdr (45) *1771

L: Emanuel *18.3.1809

Anna Elisabeth *8.2.1811

32. 5. Erik Erikss. * 11.2.1816 Hattula

Sääksmäki Sillanmäki Heikkilän renki, mutta myös landsbonde eli isäntä[2]

64.11. Isaac Michson *16.12.1777 Janakkala +27.8.1852 Sääksmäki ((75v)

oo

64.12. Maria Henriksdr *24.8.1775 +4.7.1858 (83v)

L:

Helena *28.9.1806 (Kalvola Niemeen 1825)

32.6.Ulrica Isaacsdr. *22.12. 1812 Sääksmäki

Gustaf 21.12.1814 oo Greta Michelsdr *16.7.1814, Heillä L: Carl Gustaf 28.9.1852 ja Lovisa

*10.12.1855

Eric ? *1817

Eva Christina *22.3.1817

64.13.?

oo

64.14. Ulrica Ericsdr *29.3.1802 (/27.3.??E.L.) Janakkala (Haga Gård E.L.) (Erkillä myös 27.6.1802 Janakkala Monikkala Viala????) +Kalvola Orjanhirsi Lehtivehmas

L:

32. 7. Ullan poika, Josef Adamss. oä, Hausjärvi Turkhauta Viitainmaan kasvattipoika (fosterson) *1.9.1829 (Erkillä 1928?) Hämeenlinna oo 32.8.Wilhelmiina Maria Mikkolasta *1833

Ulla oli naimisissa Eric Ericson Mikkolan kanssa *19.7.1804 Janakkala, Vanantaka, Tanttala Viitalan tp +14.7.1882 Kalvolassa[3] Ulrika muutti 21.12.1826 Hämeenlinnaan sivulle 79, jossa asui suutari Abraham Dahlgren.

Josef avioitui Mikkolan torpan tr Wilhelmiina Marian kanssa 20.10.1853 Hausjärvellä.

Heidän tyttärensäAmandan kasteesta on Janakkalan ulkosrk kastetut seuraava merkintä:

Februari månad 1859. Hausjärvi Turkhauta 4.8. Amanda. Föräldrar Wiitainmaa Landbonden Josef Adamsson och dess fru Wilhelmina Josefsdr Testes: Tantala dräng fog August Ericsson, Wanhala torp hustru Hedvig Karlsdr., Mickola torp Eric Josefsson och pigan Wilhelmina Wilhelmsd. E.A.B.

Viimeksi mainittu Erik Josefsson saattaa hyvin olla äiti Wilhelmiinan veli.

Kernaalan Säterin Donzalan (Tanttala) Mikkolan torppari[4] (n.1830 ja jälkeen)

64.15. Josef Gustafss.*26.7.1799 Janakkala

oo

64.16. Margaretha/ Greta Henricsdr. *18.11.1802 Janakkala, Kernaala Mattila

L: 32. 8. Wilhelmiina Maria Josefsdr. *24.9.1833 Janakkala, Kernaala Mattila +9.1.1906 Kitee

Fredrika *10.7.1835

Eric Johan *1.10.1837 +-37

Gustaf *24.5.1839

Mikkolan torpassa asui myös Josefin isä 128.29 Gustaf Gustafson (Kustaa Kustaanp.) . Kustaa muutti sitten toiselle pojalleen Wilhelmille(s. 12.6.1810) Donzalan /Tanttalan Syvänojan torppaan.

---

[1] Edward Mikkolan Kalvolan vaiheita s.

[2] Sääksmäki RK 1820 P. 418

[3] Hausjärven RK s.418 ja Hausjärvi vihityt 20.101853: Josef ja Wilhelmiina

[4] Janakkala RK P 490 Donzala Syvänoja

VI polvi nykypäivästä. Kutilan torppien väestä lähdettiin asuttamaan Kiteetä ja opettajan oppiinkin

32. 1. Gustaf Fredrikss. Löflund *1.9.1805 Hattula +24.2.1864 (59v) Kalvola Kankaanpää Sillanpää torp

oo 26.12.1830 Kalvola, Kutila Mäenpäässä

32. 2. Beata Kustaantr. *17.10.1809 Kalvola Kutila, Kulju +23.5.1883 (74v) Kalvola Kankaanpää

L:

1. Eva Stina *23.4.1832Kalvola Kankaanpää oo Johan Heikinp (Heikkilä) *7.6.1829 Kalvola Taulamaa *12.1.1886 >Suominen, Heikkilä Taulamaassa
2. Kustaa *26.3 1831 +12.5.1831
3. Kustaa Kustaanp. Löflund (Porttilassa) *9.7.1834 +4.5.1896 oo 1862 Henrika Heikintr

Heikkilästä *8.4.1831 Kalvola Taulamaa k. Könnölä Veikko puhui ”Porttilan setää” >Porttila, Suominen

4. Kalle Löflund *19.7.1837 Kutila Mäkelä +9.11.1840 Sillanpäässä
5. 16.1. Iisakki Kustaanp. *4.10. 1839 +20.9. !900>Rastila, Harju, Lamminpää, Ekholm, Sillanpää,Vaahtera, Soramäki
6. Kalle *6.1.1842 +19.1.1908 oo 21.5.1863 Kalvola

vmo.Ulla Heikintytär *17.9.1842 Kutila, Tyry +18.5.1908 Kutila >Lehtonen, Tyry, Koskinen, Lehto/Huhtamo,Rantanen, Tamminen, Tyry, Koskinen, Valkaman Hulda oo Kalle V.

7. Jussi, ”Porttilan setä”Juho Löflund *2.6.1844 +13.5.1915 Hattula oo 3.11.1869 Kalvola Karoliina Tammelan Alitalosta *10.2.1848 +Kalvola VäliVehmas >Löflund, Könnömäki Ulrica Wilhelmiina +1881 Hattula, Helin, Mirttinen, Rantanen, Lehtonen (Janakkala), Järvinen, Salo, Kotamäki
8. Wilhelmiina *10.9.1846 Sillanpää +15.10. 1928 Kalvola Kutila, Anttila oo (II mies) Adam Kustaanp. *23.2.1843 Taulamaa Anttilassa >Kalle Kari, Kustaa Suominen, Hakala, Anttila, Koskinen, Helenius, Vihtori Koskinen
9. Ulrika *27.8.1849 Kalvola Sillanpää +Kutila, Mäkelä oo 26.12.1875 Kalle Mäkelä *27.10. 1852 Lammintaustassa, +n. 1918>Juho Mäkelä, Iida Tarpeenniemi oo Vihtori T. *1870, Laine (Hattula)>Mäkelän Kalle ja Vihtori *1891

Tarpeenniemen isäntä

32. 3. Kalle Heikinp. 16.10.1800

oo

32. 4. Maria Aatamintr. 20.3. 1810 Kalvola Kutila Tyry

L:

1. Eva oo Gustav Adolfinpoika Lammintaustasta *1838> Aholoita, Hurmeita , Tammisaloja, Ekholmeja, Kalle Kulju ja Matilda Lahtinen

2. Kalle Kallenpoika Tarpeenniemestä*22.12.1840ooKatariina *1836 Punkalaidun >Tarpeenniemiä, Niemenrantoja, Ojaloita, Huhtamoita

3. 16.2. Vilhelmiina Kallentr. *16.6.1844 +30.12.1925 (81v)

4. Serafia *8.5.1850 >Vienoranta Vihtori, Ida , Hilta oo Kivisaari, Matilda oo Kirkkomäki, Kalle Lammintausta *21.5.1887 +1947 Kalvola ja Oskari, sittemmin Salomaa. Kalle Lammintausta avioitui Amanda Villentr Vallin *21.3.1889 Kalvola kanssa. Heillä on pka Rauni Lammintausta

32. 5. Erik Erikss. * 11.2.1816 Hattula

oo

32. 6. Ulrica Isaacsdr. *22.12. 1812 Sääksmäki

L: 16.3. Juho Kustaa Erikinp. *2.10.1846

Hausjärven RK: s. 418

Kalvolan Lehtivehmaan torppari

32. 7. Josef Adamss. *1.9.1829/28 Hämeenlinna +7.2.1910 Kitee

oo (Miinan II aviol.)

32. 8. Wilhelmiina Josefsdr. *24.9.1833 Janakkala, Kernaala Mattila

L: 1. 16.4 Kustaava Joosefintr *14.8.1854 Hausjärvi, Turkhauta Wiitala torp + 5.11.1895

(41v)Kalvola oo 16.3 Juho Kustaa Vahteristo*2.10. 1846 Kalvola Orjanhirsi Ristimäki>Amanda

Lamminpää>Veikko

2. Amanda *4.2.1859 Hämeenlinna (Erkillä Hausjärvi?, kaste Janakkala) +7.12.193?

oo Lehtivehmaalla 20.6.1882 pso

Heikki Vesikivi *21.9.1856 Kalvola Orjanhirsi Vesikiven tp.+13.3.1936 Orjanhirsi Vesikivi

3. Henrika Lehti *11.11.1860 Hämeenlinna +23.2.1938 Mäntyharju Pertunmaa

4. Wilhelmiina *2.12.1864 Hämeenlinna + Viipuri oo Seppä Kustaa Juhonp. Wirtanen.

Kalvolan (Pirttikosken)Lähteenmäestä *21.9.1856 Kalvola Unonen +Viipuri KS. sukua

Järvenpäät

5. Johan Gustaf *8.3.1869 Kalvola +3.10.1877 Kalvola

6. Wiktor Lehti *31.3.1871 Kalvola muutti 1905 Kiteelle. +Sortavala oo 14.9.1894 Kalvola Kallentr. Ida Karoliina *Tammela Kojo Savikonoja +Sortavala >

Vihtori ja Ida Lehtin lapset:

Toivo Lehti *1903

Edvard Lehti*6.3.1873 Kalvola

Matilda Lehti *27.3.1876 Kalvola

7. Edward Lehti *6.3.1873 Kalvola Orjanhirsi +Sortavala
8. Matilda Lehti *27.3.1876 Kalvola Lehtivehmas +7.10.1949 Mäntyharju Pertunmaa

Josef, Miina ja Gustafva muuttivat 1860 Hämeenlinnaan ja 1869 sieltä Kalvolan Orjanhirren Lehtivehmaan torppaan. Mukana tuli myös Josefin kasvatti-isä Erik Erikson *1804 Janakkalassa, kuoli 14.7.1882 Kalvolassa. Kustaava-tyttären mentyä naimisiin asui Lehtivehmaalla myös vävy 16.4. Gustaf Ericson *2.10.1846 Kalvola. Heille syntyi poika Karl Erland 9.6.1877, joka kuoli pienenä 27.11.1877.

Amanda oli se Veikon Vesikiven täti, joka oli taitava valmistamaan juustoja, ja jonka kuva on Kotkajärven kyläkirjassa. Kerran ennen sotaa varmaan Paavo vei kuttua pukille Vesikivelle ja joutui ottamaan sen syliin ja kantamaan sen Lamminpäähän takaisin, kun ei kuttu suostunut enää kotimatkalla kävelemään. Matkaa tuli ainakin 12 km/suunta. Amanda oli ihan Veikon äidin näköinen, hymyileväinen matala täti.

Neiti Henrika Lehti valmistui kansakoulunopettajaksi. Hän työskenteli v. 1887 Mäntyharjulla, jona vuonna sinne muutti hänen apulaisekseen nuorempi siskonsa Matilda. Henrika teki pitkän päivätyön opettajana ja oli aikanaan arvostettu kylässään. Mäntyharjulla on vielä heidän hautansa ja kylähistorian, jonka eräässä kuvassa keskeisenä henkilönä opettajatar on.

Vihtori ja Edward ovat suunnanneet myös sisarensa perässä Sortavalaan. Toinen veljistä toimi siellä opettajaseminaarin puutarhurina.

Joosef ja Miina muuttivat muiden Kalvolan metsäkulmalaisten mukana Kiteelle vuonna 1905.

Wilhelmiina *2.12.1864 Hämeenlinna oo27.12.1887Seppä Kustaa Juhonp. Wirtanen *22.1.1864 Kalvola. Muuttivat Kiteelle 5.9.1902 ja sieltä Viipuriin 13.11.1913.

L: Kalle Vihtori Virtanen *14.3.1888 Kalvola oo 8.10.1909 Anna Maria Kankkunen

Aukusti Virtanen *6.9.1890 Kalvola

Anna Juliaana *16.2.1898 Kalvola

Aarne Olavi *13.4.1907 Kitee

Iisakki Löflundin ja Tarpeenniemen Vilhelmiinan lapset ja Vahteriston Kustaan perhe

Sillanpää on Rimmilän Hakinmäen tien varressa lähellä Honkamäen sepän paikkaa.

16.1. Iisakki Kustaanp. Löflund *4.10. 1839 Kalvola Kankaanpään kylän Sillanpään torppa+20.9. 1900 (60v.) Kalvola Kankaanpää Sillanpää

oo 1863

16.2. Vilhelmiina Kallentr. *16.6.1844 Kalvolan Kutilan Tarpeenniemessä+30.12.1925 (81v) Kalvola Sillanpää

L:

1. Wiktor/Vihtori Rastila*2.2.1864 +15.12.1933 oo Hilda Karoliina Ananiaan tr. L: Hilda,

Vihtori Feliks 2.9.1896 >Kutilan Rastilat

1. Ida Maria *13.8.1866 +1932, ooKalle Harjunpää> Harjun Vikin ja Lehtos-johtajan (Veikko Lehtonen) mummo, Vuorinen Alma
2. 8.1. Juho Kustaa Lamminpää *14.11.1869 Kalvolassa, +11.4.1939 (70v)
3. Hilma *4.5.1872 oo Oskari Ekholm *1873 Kalvola> Sulo Ekholm ”Katkun Sulo”
4. Kalle Emil * + 1874
5. Vilhelm * +1875
6. Kalle *7.11.1876 (Selkävamma)
7. Juho Iisak *14.1.1880 +n. 1914 jäi Sillanpäähän pka Veikko Sillanpää kaatui sodassa.
8. Erika 1.5.1883 +25.7.1957 oo Kustaa Wahtera27.10.1888 Kalvola Orjanhirsi >Vahteriston väet
9. Hilda *18.7.1885 +15.11.1956 oo Heikki Juhonp. Waahtera
10. Alma *18.3.1889 oo Väinö Soramäki Kutilasta *1891 L: Sylvi ja Veikko S.
11. Lisäksi oli tytär Wilhelmiina, joka kuoli pienenä.

Iisakki oli ollut Taulamaan Heikkilässä palkollisena. Hän muutti Vilhelmiinan kanssa Sillanpäähän.

Lehtivehmaan torpan vävy, sittemmin Vahteriston isäntä, ”Vahteriston Kustaa”

16.3. Juho Kustaa Erikinp.*2.10.1846 +1911/12

oo

16.4. Kustaava Joosefintr *14.8.1854 Hausjärvi + 5.11.1895 (41v.) Kalvola Orjanhirsi Vahteristo

L:

1. Kalle Erland *9.6.1877 +27.11.1877 Kalvolan Lehtivehmaalla
2. 8.2. Amanda Vilhelmina s. Vahteristo (*17.12.1880, + 19.11.1958) (78v) oo Juho Kustaa

Lamminpää >Lamminpäät

3. Heikki *26.11.1882 +10.2.1953 Salimäki oo Hilda Iisakintr. L: Heikki Jalmari 1908 ja Hilda

Sofia 1909

4. August/Aukusti Wahtera *9.12.1884 +30.11.1940 oo Aino s. Kaaronoja Ohtisilta
5. Hilda Sofia *6.2.1887 +x.2.1966 oo agronomi Tapio Mattila Hausjärveltä.
   
6. Kustaa Wahtera *27.10.1888 +27.3.1956 oo Erika Iisakintr Sillanpäästä

Aukusti Wahtera oli liikemies. Hänen Aino-rouvansa oli Ohtisten Kaaronojalta Järvenpään Vihtorin ja Fanni-mummon serkku, +1985.

Vahtera kertoi, että Juho Kustaa Erikinpoika syntyi Iittalassa Ristimäen torpassa, joka on ollut puolivälissä nykyistä Hepolantietä mäessä ennen Varvarin paikkaa. Mäeltä meni ennen tie Hepolantien risteyksestä kohti Kutilaa peltojen poikki, mutta nykyisin radan ylikäytävä on poistettu ja tiekin unohtunut käytöstä.

Poika Vahteriston Kustaa oli ketterä mies. Järvenpään Vikki muisteli, kuinka Kustaa oli Hauholla maatalouspäivillä heittänyt volttia, ja Veikko muisteli, miten eno-Kustaa oli kyläreissulla heittänyt vielä 1950-luvulla volttia. Ensimmäisellä kerralla epäonnistui, mutta toisella kerralla kyllä. Tapio muistaa enon vuodelta –55. Jalassa oli saapashousut nahkapaikoin ja kunnon nahkasaappaat ja tarinaa oli riittänyt Veikon kanssa pitkään valojen sammutuksen jälkeen. Kustaan sisko Amanda oli myös ketterä, istui pyörän tarakalla poikittain monet kerrat.

1954 Veikko ja Maila menivät polkupyörillä Vahteristoon. Poika oli myös mukana pyörän tangolla. Kustaa sanoi, että Karjalassakin on tapa, että kun tulee vieraita, lämmitetään sauna. Ja sauna lämmitettiin. (Oikeastaan isäntäväen sanonta Karjalassa kuului: ”Syyväänks myö, naiaanks myö vai lämmitetäänkös myö sauna…” Yleensä sauna lämmitettiin, ainakin Mailan serkun hääreissulla Lemillä kuuluu niin tehdyn, siinä lomassa leikattiin myös talon viljat talkoilla kuhilaille.)

Juho Lamminpää Kutilasta

Lohkotilallinen

8.1. Juho Kustaa Lamminpäällä 14.11.1869 Kalvolassa, +11.4.1939 Kalvola Kutila Lamminpää

oo 1. av.28.2.1897

Ida Maria Ananiaantr. *20.9.1871Kalvolan Huhtamosta +26.3.1906.

Tästä avioliitosta syntyi 6 lasta.

oo Juhon 2. av.1.4.1907, kuulutettu 9.2.1907

8.2. Amanda/Manda Vilhelmina s. Vahteriston *17.12.1880, + 19.11.1958 Kalvola, Kutinen

Tästä aviosta syntyi 7 lasta, joista nuorimmat olivat Veikko ja Vieno.

Juho Kustaa Lamminpäällä oli kaikkiaan 13 lasta kahdesta avioliitosta. Vanhan ajan kunnioittavaan tapaan lapset teitittelivät Lamminpään mummua. Veikon äiti oli pieni, tumma, hymyilevä, seurallinen, ketterä ja sisukas nainen. Hän kuljetti jalkaisin kotona tehtyä voita Iittalaan ja toi paluumatkassa kantaen lamppuöljyä 10 l ja suolat ja muut kauppatavarat muassaan. Kustaa, joka vanhemmiten ontui toista jalkaansa, odotti ikkunassa, joko Amandaa näkyy. Veikko muisteli, kuinka hän veljensä kanssa odotteli monta tuntia puun alla Amandaa, joka oli mennyt kinkereille Tarpeenniemeen. Vielä vanhana hän kulki Veikon ja Orvokin kyydissä pyörän takana ”kuin tytöt” poikittain.

Viimeisenä vuotenaan Lamminpään mummo sairasti vähän aikaa vatsasyöpää. Sulosen Keijo neuvoi yhden Vihanneksen neideistä, joka oli eläkkeellä oleva sairaanhoitaja, hoitamaan häntä viimeisinä viikkoina Veikon luona Hepolassa, jonne hän sitten 19.11.1958 kuoli. Neitien yksi sisar oli kuollut ja he laittoivat kahvipöytään hänellekin aina kahvikupin. Veikko askaroitsi neitien keittiöön puisen säilytyslaatikon, jonka Maila ja Tapio kävivät viemässä.

Veikon vanhemmalla veljellä Akustilla oli paljon tuttuja tehtaanjohtaja Hellettä myöten, Kanniston Marttakin muisti hänet Iittalan ajoilta mukavana iloisena miehenä. Miehisten askareitten lisäksi Aku saattoi joskus leipoa, Mailalla oli hänen maustekakkunsa resepti ylöskirjoitettuna.

Paavo palveli asevelvollisena Lappeenrannassa ratsuväessä. Lomilla hänellä oli ”luurankotakki” ja miekka, joka oli niin terävä, että sillä katkoi paksujakin leppiä. Paavo ja Veikko tekivät yhdessä metsätöitä ja urakoivat mm. tien tekoa Mahlamäen kohdalla Hakinmäki- Pirttikoskitiellä. Paavon haavoituttua sodassa 52 sirpaleeseen Lauri-poika jäi pitämään kotipaikkaa.

Veikko ja Maila

4.1 Kirvesmies, metsätyömies Veikko Tapio Lamminpää *28.9.1921 Kalvola Kutila +7.7..2006

Kalvola

oo 26.11.1949 Kalvolassa

4.2 Lasintarkastaja, emäntä Maila Senja Lamminpää s. Järvi *30.9.1926 Uusikirkko

+1.8.2002 Kalvolassa

Veikon synnyinkoti, hänen isänsä lohkotilallisen Juho Lamminpään itselleen lunastama, on Kutilan kylässä, n. 8 km Iittalasta Kotkajärvelle päin, Murhalammin kupeessa, Lammintaustan ja Salon Helvin naapurina. Vielä sota-aikaan oli myös Aholan talo lähinaapurina.

Puoliso Maila tuli Kalvolan Kotkajärven Mattilaan evakoksi toisten Järven sisarusten kanssa. Rippikoulun ja uimamaisterin tutkinnon hän suorittanut Aurassa, Turun lähellä, ensimmäisen evakkomatkan aikana. Kalvolassa päättäväinen nuori nainen ryhtyi palvelukseen ja leivän ansaintaan.

Maila oli kotiapulaisena Vuohiniemessä metsätyönjohtaja Purhosella vuoden verran, lähellä Mattilaa, jossa tuolloin oli posti, ja meidän nykyistä mökkipaikkaamme Kivirantaa. Oikeastaan olisi nuoremman siskon, 16 v:n Saimin, pitänyt mennä sinne alun perin, mutta Saimi ”jänisti”, ja Maila meni kun oli kerran luvattu. Matka taittui Purhosen moottoripyörän takana.

Evakkomatkalla mukana tullut Järven hevonen oli kova pelästymään. Maila vei kerran veljeänsä Patea eli Paulia Mattilasta Kotkajärveltä hevosella sotaan. Oli ihan sodan loppuaikaa. Takaisin tullessa Vuohiniemen tuleva kauppias Lehtikallion Eero seurasi häntä suksien ja hevosen kanssa pimeässä. Hevonen pelästyi jotakin ja lähti täyttä karkua kavioista tierat lentäen takaisin Kotkajärvelle. Oli ollut ohjissa kova piteleminen toistakymmentä kilometriä. Eero oli kysellyt sitten tansseissa Mailalta, että sinäkö se olit, kun jäljet olivat kääntyneet risteyksessä Kotkajärvelle päin. Kotitallin kohdalla hevonen vasta hellitti.

Peräviidan Akustilla Maila oli apulaisena vaimon sairastuessa Maijan syntymän aikoihin. Silloin Maila muisteli hiihtäneensä Hietajärven yksinäisten metsien halki aina Mäyrän Ylhäisiin asti Akun asialle, koska siellä pidettiin siihen aikaan viljelijäin osuuskassaa.

Veikko tapasi Mailan Kutilan TY:n (työväenyhdistyksen) tansseissa, joista he poistuivat kaksin takakautta Veikon pyörän turvin. Pyörä oli siihen aikaan kallis omaisuus, sen hankkiminen oli kovien päivätöiden takana.. V 1952 Veikon perhe muutti Iittalaan ensin Ränkimiehen navetan vintin huoneisiin, ja sitten tien toiselle puolelle Hepolan Tienkulmaan, jonne Veikko omin käsin rakensi puolitoistakerroksisen omakotitalon. Sama tankki, joka aukaisi Sauvolan koulun pohjan, oli papallakin työssä, katerpillarimiehen nimi oli Vankka. Sementtiset kattotiiletkin olivat Veikon Ränkimiehen navetankellarissa itse muotilla tekemiä, ja niitä valmistui vielä muillekin iittalaisille myöhemmin. Malli oli sama kuin Lautaportaan muotit, mutta olivat ”inansa lyhyempiä” (ihan vähän). Kävivät päittäin, mutta ei rinnakkain.

Veikko teki isoja kattoja Porilan navettaan Sääksmäellä, Malmivaaralle ja Hellmanille Tuulentupaan Vanajan rantaan. Rantalan Tarmo ja Mäntylä toivat santaa Lautaportaasta, mutta hieno hiekka haettiin Kutilan kuopalta sekoitettavaksi värin kanssa pintaan. Yksi ja toinen autoilija vei sitten valmiita tiiliä rakentajille. Veikon äiti sairasti tiilen tekosyksyllä 1958 Hepolassa.

Pojan mentyä kouluun Maila meni töihin Iittalan lasitehtaan ruokalaan ja myöhemmin vuorotyöhön lasintarkastajaksi. Veikko teki talvet metsätöitä hevosen kanssa ja kesät urakoi kirvesmiehenä omakotitaloja Iittalaan.

Veikko oli ketterä kiipeilemään, eikä päätä huimannut lautatapulin katolla tai kurkihirren nokassa ja työ sujui joutuisasti.

Kirvesmiesten tapoihin kuului kovien päässälaskutehtävien lisäksi hauskojen tapahtumien muisteleminen eri työmailta.

1950-luvun lopulla Kutilassa Aaltosen Eilalla kävi vahinko. Kellariin rappusia tehdessä kirves lähti lyödessä kädestä, kimmahti seinässä ja kävi sitten korvalehteen kiinni ja vei mukanaan ison palasen. Siihen aikaan Veikon kulkineena oli iso IC moottoripyörä. Metsätöihin mennessä 3oo-kiloinen IC piti lykätä Rantaselle ja kotimatkalla metsätöiden päätteeksi takaisin. Kerran ei IC tahtonut käynnistyä oikein ollenkaan. Sitten Kutilan sillan pielessä lumikelillä IC meni ojaan nurinpäin ja kävi rotkotti. -Ei pitäisi kaksi tahtikoneen sitä onnistua tekemään, Veikko harmitteli ihmeissään.

Välillä Veikko oli pitkään töissä Lehtosen rakennusliikkeessä mm. Koivurinteen vanhainkodilla, yhteiskoululla, Nyppylän kerrostalolla ja opettajain rivitaloilla sekä Hattulan vanhainkodilla, Kaurialan tornitaloilla, Työyhteenliittymällä (oli useampi firma mm. K.G. Nurmi) hän oli Iittalan kansakoulun työmailla. Viimeksi mainitun näyttämön kaaren laudoitus oli mieleen jäänyt vaativa tehtävä 1950-luvulla. Kaunis kaari jäi vielä paikalleen vanhalle puolelle musiikkiluokkaan eli auditorioon, kuten sitä hienosti nykyään nimitetään.

Viimeiset työvuodet kuluivat kirvesmiehenä tehtaalla ”ulkoporukassa” Antin, Aholan Aarnen, Veli Vuorisen ja Roosin Nestorin, Valon Eikan ja Lepo Villen kanssa. Sanottiin, että ”töistä ei tule mitään, jos ei ole Valoa mukana”. Kun lasitehtaalta sitten 1970-luvun lopulla vähennettiin väkeä, joutui Veikkokin 55-vuotiaana työttömyyseläkkeelle. Mutta kauan ei ollut murhetta tästä, sillä Veikko-pappa rupesi auttamaan lastenhoidossa, kun miniällä alkoivat koulutyöt. Lapsenlapsen ensimmäisiä sanoja olikin ”Papan nopo”, vaikka pyörän selässä sitä matkaa mummulaan taitettiin.

Mailalla ja Veikolla oli molemmilla mopot, kolme parhaaseen aikaan. Kaksi Husqvarnaa ja Monark. Veikolla oli kyllä ammattiajokortti kaikille yhdistelmille paitsi linja-autolle, mutta hän ei ruvennut kuitenkaan autoilijaksi. Tapion Triumphilla hän ajoi kerran pienen pätkän, mutta ei sen kummemmin. Kortti piti viiden vuoden välein uusia. Tutut autoilijat Matti Mäntylä ja Matti Löflund takasivat vuoronperään ajotaidon korttia vartten. IC:n jälkeen pappa tuumasi, ostaisiko Isuzun vai Suzukin. Mäntylän Masa tuumasi: ”Osta vaan Isusu, ei muijas tu enää Susukin päälle!” Isusu oli auto ja Suzuki oikein kovakulkuinen moottoripyörä…

1969-70 Veikko rakensi Kutilaan Murhalammin rannalle kesämökin, jossa he Mailan kanssa usein pyöräilivät saunassa ja marjamatkoilla, ja jossa pojan perhe sai viettää monta muistorikasta juhannusta ja saunahetkeä heidän kanssaan. Pihalla oli aina Veikon kokoama kokko ihan viimeiseen Mailan kesään asti ja kuuntelimme, vieläkö Lamminpään niemenkärjen takaa Hopearannan mökiltä kuuluisi Rintamaveteraanien tuttuja ääniä kesäyössä. Eläkevuosina Veikko ahkeroi Murhalammin ja Aholan Isonkivenkorven metsäpalstoillaan kaataen polttopuita ja parannellen kulkuteitä, jota pitkin sitten Lammintaustan Kalle kuljetti puut Hepolaan. Lähellä olivat Lamminpään poikien tutut kotitanhuat ja metsät kertoivat menneiden vuosien työstä ja aherruksesta. Veikko oli aina menossa työn touhussa. Välillä oli naapurin väen kanssa mukava muistella entisiä aikoja. Joskus juhannuksena poikettiin koko porukalla Salon Helville, joka vietti niihin aikoihin syntymäpäiviään.

Eläkevuosina Veikko puuhaili mielellään verstaassa. Siellä valmistuivat tytöille kehdot Lamminpään vanhan mallin mukaan, kahdenistuttavat puutarhakeinut ja –tuolit, Mailan kangaspuut ja kaappikelloja sekä tytöille vuoteet miniälle pirttipöydät Koivikon taloon. Kun varas vei miniän kelkan Kivirunnin katoksesta eräänä talvena, teki Veikko vanhoihin kelkanvantiksiin uudet puuosat ja varusti vantiksien kärjet vielä puupalloilla vahinkojen estämiseksi.

Maila-mummo oli hyvä leipomaan ja ahkera tekemään käsitöitä. Monet tumput ja sukat hän kutoi ja sängynpeitteet ja verhot virkkasi. Veikko teki hänelle mattopuut ja niin syntyi Hepolaan matotkin, ja miniäkin ehti tehdä itselleen matot, kun aluksi Hepolan vintillä asuttiin. Puutarhassa kukkivat kotiseutumatkalta Vanhastakylästä tuodut kullerot, moniväriset tulppaanit, valkoiset ja tumman punaiset pionit. Vanhasta kaivonrenkaasta löytyi oiva kasvupaikka tummanpunaisille ”joriineille”. Maalla kasvoivat ahkeran kastelun, perkauksen ja harvennusten tuloksena komeat porkkanat ja punajuuret ja kurkut, jotka talveksi sitten mummo säilöi. Tomaatteja punastui tomaattikopissa ja hernemaalla paisuivat palot. Mansikoitakin riitti hilloksi asti.

1981 pojan perhe muuti Koulutielle ”Kivirunniin”, jonka rakentamisessa Veikko oli mukana. Vielä kuumana kesänä 2002 Maila ja Veikko olivat yhdessä veteraanikuntoutuksessa Ikaalisissa, mökillä pyöräiltiin ja Lepistön Vilhoa ja Vienoa katsomassa Koivurinteellä. Rannassa käytiin vielä matotkin pesemässä, mutta kuumat päivät marjapensaassa ja mehun keitoissa aiheuttivat sitten sen, että mummo yllättäen nukkui pois, heinäkuun vaihtuessa elokuuksi.

Veikko pärjäili leskimiesveteraanina Hepolassa melkein kolme vuotta. Hän muisteli Runnilan leski-isäntää, joka leipoi pullatkin itse ja sopeutui uuteen tilanteeseen, vaikka hän joskus sanoikin, että yksin asuminen oli kovempaa kuin talvisodassa olo. Kuuma heinäkuun päivä 2005 oli Veikollekin kohtalokas. Se vei Veikon ensin Hämeenlinnan terveyskeskuksen vuodeosastolle ja sitten Pappilanniemeen hoivaosastolle. Kävely meni huonoksi ja muistivaivatkin kiusasivat ennen niin hyvämuistista Veikkoa. Mutta iloinen ja sosiaalinen mieli säilyivät aivan loppuun asti kaikista vaivoista huolimatta.

Kaarnavalkaman paikka ja sepän asuinsija

KUTILAN SEPÄSTÄ LAMMINPÄIHIN

Kalvolan pitäjässä Äimäjärven läntisellä rannalla sijaitsi ennen Kutilan Kartano, jonka isännästä Ruotsin sotaherra eli Rikrooli (Krigsrådet) Ögnelodista on monta tarinaa. Ögnelodilla oli palveluksessaan eräs Juho jonka kaksi poikaa seppä Juho Löflund ja suutari Anders asettuivat asumaan paikalle, johon orava oli tullut kaarnanpalasellaan, ja nimittivät kohdan Kaarnavalkamaksi. Näistä veljeksistä sai alkunsa monta Kutilan asukkaiden sukua, joista yhden muodostavat Lamminpäät.

Kalvolaisesta jouluperinteestä, runo

Joulun hengessä

Hiljaa leijailevat lumihiutaleet

maassa kimmeltävät jääkiteet

Mieleni on tyyni

ilma raikas

hiljaisuudessa hyräilen.

Hautausmaalla hehkuvat

tuhannet kynttilät loimuavat.

Lämmin olo

jouluhymni

on ihana kulkea.

Hämyisessä illassa

sinisen hetken saattelemana

kynttilöitä, lyhtyjä

hiljaisia ajatuksia

läheisteni muistolle.

Väki kokoontuu kuuntelemaan

kuoro on alkanut laulamaan

sävelten saattaessa

seurueemme astellessa

on aika lähteä kotiinpäin

Hytinä lakkaa eteisessä

jäsentemme lämmetessä

lämmin ilma

levollinen olo

nyt joulun viettoa jatkamaan

Iloinen mieli, odotusta

ilmassa laulujen hoilotusta

Kynttilöitä, glögiä,

pipareita, suklaata

Ohjelmassa alkavassa, kuusessa ja ikkunassa

Paperit ja kiiltävät kääreet

lapsilla alkavat jännityksen väreet

Lumiukko, joulupukki

Vielä hetken odottaa

viimeinen luukku avaajaansa

Tunnen miten ilon purkaus

rauha lämpö ja läheisten rakkaus

sauna, kukat

ruoka ja kuusi

sekoittuvat joulun tunnelmaan.

Kirjoittanut Leena Lamminpää. Runo on julkaistu Hypnologia-lehdessä, jonka päätoimittaja on opettajana JAMK:issa, jossa kirjoittaja opiskelee.

Lehden julkaisupaikka netissä: http://hypnologia.com/hlehdet/index.php Runo on v. 2007 joulunumerossa, joka on vasta tulossa lehteen.